Pertti Ehrnrooth syntyi 1934 Kurkijoella nykyisen itärajamme takana. Sieltä kulki viisivuotiaan evakkotaival Talvisodan alussa Riihimäelle, jossa hän eli poika-ja nuoruusvuotensa.

Sota-aika ilmapommituksineenja sen jälkeen seuranneet pulavuodet jättivät lapsen mieleen omat, kipeätkin muistonsa. Eteläsuomalaisessa kauppalassa alkanut opiskeluaika jatkui Heinolassa. Sieltä mies opettajaksi valmistuttuaan muutti Helsinkiin, josta siirtyi Pohjois-Karjalaan maaseutukoululle jakamaan tiedonjyviä Koitereen rantamien koulukkaille. Siellä suuren järven ja erämetsien läheisyydessä Ilomantsin Kivilahden koululla etelänmies viihtyi kolmekymmentäkuusi vuotta eläkeikään saakka.

Nykyään Ehrnrooth elelee Joensuussa laajan Pyhäselän rantamaisemissa toisen vaimonsa kanssa Edellisestä avioliitosta syntyneistä kahdesta lapsesta on elossa Helsingissä asuva poika. Lapsenlapsia on kaksi, tyttö ja poika.

Pertti Ehrnrooth on poikavuosista lähtien harrastanut kaikkea luontoon liittyvää: retkeilyä, kalastusta ja iän karttuessa myös metsästystä. Mieluisinta oli metsäkanalintujen, metsojen, teerien ja pyiden naakiminen, aseina avotähtäinluodikko ja rinnakkaispiippuinen haulikko. Useimmiten mies kulki pitkilläkin eräreissuillaan yksin tai koiran kanssa. Jäniksen ajo mainion Sami-koiran kanssa jätti mukavia muistoja. Tosin metsästys on jo jäänyt. Muistoissa ovat kuitenkin lukemattomat kymmenien vuosien aikana koetut eräretket.

Kalastusta mies harrastaa edelleen ympärivuotisesti kotikaupunkinsa lähivesistöissä, mutta myös muualla Lappia ja Ruijaa myöten. Nykyisin yksi tärkeimmistä harrastuksista on melonta intiaanikanootilla, jolla mies vaimoineen kauhoo varhaisesta keväästä aina jäiden tuloon saakka. Silloin kun kirjastonhoitajavaimo ei ehdi tarttua kanootin keulamelaan, on retkillä kaverina useinkin tyttärenpoika. Tutuiksi ovat tulleet niin Saimaan vesistöalueen kuin Pohjois-Karjalankin järvi-ja jokimaisemat sekä Lapin ja Pohjois-Norjan vedet. Mieleenpainuvimmat elämykset ovat antaneet Tenojoki, Lemmenjoki sekä Inarinjärvi.

Lukemisinnostus alkoi jo koulupoikana ja jatkuu edelleen niin, että melonta- ja patikkaretkilläkin on kirja mukana.

Kirjoittamiseen sisälle Ehrnrooth pääsi oppikoulun alaluokilla, kun kotikauppala järjesti suuren kirjoituskilpailun. Siihen osallistunut Pertti-poika palkittiin "Välskärin kertomuksilla", joka on edelleen rakkaimpana palkintona kirjahyllyssä. Monentyyppisiin kirjoituskilpailuihin on mies kymmenien vuosien myötä osallistunut vaihtelevalla menestyksellä, parhaana lienee seitsemänkymmenluvulla saavutettu Nuoren Voiman Liiton valtakunnallisen novellikilpailun voitto.

Tekstiä on ehtinyt syntyä monenlaista: novelleja, pakinoita, pienoisnäytelmiä, satuja, erä-, kalastus-ja matkakertomuksia, ym. Niitä on tullut julki ammatti-, sanoma-ja aikakauslehdissä, erilaisissa antologioissa sekä radiossa ja televisiossa. Miehen kynästä mieluisimpina ovat lähteneet erä- ja kalastustarinat sekä kertomukset kanoottireissuista. Niitä on ilmestynyt Erämaailmassa, Eränkävijässä sekä "Kitisen kontio "-nimisessä eräjuttujen kokoelmassa. Myös monista alan lehdistä on voinut lukea hänen erä-ja matkakertomuksiaan.

Tätä nykyä Pertti Ehrnroothin elämän voisi kiteyttää seuraavasti: omakotitalon pihapuuhat, kalastus, kanoottimelonta ja kirjoittaminen sekä elokuvissa ja konserteissa käynti.

TAKAISIN EDELLISELLE SIVULLE