NRO 6/2000 (91)
Eino Kaikkonen:
ERNO PAASILINNASSA TIIVISTYI KIRJAILIJAN YKSINÄISYYS JA UHMA SEKÄ VASTUU
“...Erno Paasilinna oli ehdoton, oikeudenmukainen ja asiansa perusteleva, sen takana seisova. Erno Paasilinnassa tiivistyi kirjailijan humanistinen ydin: elää sellainen elämä josta voi kirjoittaa niin kuin hän itse on sanonut. Kun Erno Paasilinna lyhyen ja rajun sairauden jälkeen kuoli 30. syyskuuta 2000, se vaikutti shokin tavoin moniin meistä: lahjomaton, valtoja ja valtiaita uhmaava kirjailija ei nousisi enää itsensä alttiiksi pannen puolustamaan oikeiksi ja oikeudenmukaisiksi kokemiaan näkemyksiä....”
Maaherra Eino Siuruainen:
Itäisen ja läntisen kulttuurin välimaastossa
“Vuonna 1556 Venäjän tsaari Iivana Julma sai vieraita kaukaa pohjoisesta. Petsamon luostarin perustajat isä Triifon ja isä Feodorit olivat vaeltaneet pitkän ja rasittavan matkan kaukaa Jäämeren ääreltä Moskovaan pyytämään Venäjän tsaarilta nöyrimmin apua uuden luostarin käynnistämiseen. Historian tiedot kertovat, että tsaari kuunteli tarkkaavaisesti kaukaisia vieraitaan ja heidän kertomustaan laajan valtakuntansa raja-alueen elämästä; erämaasta, jossa aurinko kesällä paistoi läpi vuorokauden, mutta...”
Hannu Pöyhönen:
Juhlavuosi, joka muuttui taisteluksi
- Kreikan autokefaalinen kirkko 150 vuotta
“Lopuillaan oleva vuosi on ollut kreikkalaisille orto-dokseille suuri merkkivuosi. Tänä vuonna Kreikan Kirkko on näet juhlinut näyttävästi muun kristi-kunnan kanssa kristinuskon kaksituhatvuotista taivalta maailmanhistoriassa, mutta samalla myös oman paikalliskirkkonsa 150 vuotista autokefaliaa. Juhlavuosi on kuitenkin saanut Kreikassa yllättävän käänteen: ilman edeltäviä varoituksia se on muuttunut peräänantamattomaksi taisteluksi, jonka seuraukset saattavat olla hyvinkin kauaskantoiset. Syy kiistoihin vaikuttaa sangen mitättömältä, ainakin kaukaa katsottuna. Kiista koskee henkilöllisyystodistuksia ja aivan tarkalleen ottaen sitä, onko valtiovallalla oikeutta poistaa niistä tähän asti pakollinen merkintä kortin haltijan uskonnosta... “
Heikki Alex Saulamo:
Matkakertomus pyhiinvaelluksesta pyhällä Jumalansynnyttäjän Athos-vuorella, osa 3
“Edellisessä osassa kerroin vierailustamme Gregorioksen pyhässä luostarissa, jossa vietimme noin viikon. Sieltä menimme Kausokalivian skiitalle, mistä on kerrottu Ortodoksinen kulttuuri –lehden numerossa 4/99. Nyt olimme matkalla Karyeksesta Ivironin luostariin. Tämä on kirjoitettu lyhyitten matkapäiväkirjamerkintöjen pohjalta 6-12 kuukautta matkan jälkeen...”
Pentti Hakkarainen:
Pelon talo
“...Venäläisissä elää sitkeästi vahvan johtajan kaipaus. Kristuskin muuttuu heidän mielessään kuvaksi vahvasta johtajasta ja venäläisen Jumala-kuvaa sävyttää voimakas lakihenkinen vanhatestamentillisuus...”
Professori Juhani Suortti:
Strateginen ajattelu ja ihmisten johtaminen
“Tavoitejohtamisen ideologia on tunkeutunut yhteiskunnan kaikille alueille. Nekin yhteisöt, joilla ei perinteisesti ole ollut mitään tekemistä bisneksen kanssa, on vedetty mukaan erilaisiin input-output ajattelumalleihin. Miten nämä mallit istuvat yhteisöihin, joi-den tehtävänä on tuottaa esimerkiksi uutta tietoa, kuten tieteellisiä tuloksia, oppimiskokemuksia tai antaa perustaa syvempien arvojen pohdinnalle ja arvioinnille?”
Petri Nykänen:
“Pyhän kosketus” - kirkkomusiikkitapahtuma, uusi ortodoksisen kirkkolaulun foorumi täynnä mahdollisuuksia
“Viime elokuun 11.-13. päivänä pidettiin Ilomantsissa toista kertaa kansainvälinen ortodoksisen kirkkomusiikin tapahtuma, joka on ainoa lajissaan maassamme ja jonka kaltaisia on vain harvoja koko maailmassa...”
Hilkka Seppälä:
Johan von Gardner ei ole musiikin tutkijana ja muusikkona jäänyt unhoon
“... Mikä professori Gardnerissa voimakkaasti puhutteli suomalaista ortodoksisen kirkkolaulun ystävää tai ammattilaista, on ehkä vaikea ilmaista muutamin sanoin. Joka tapauksessa hänestä tuli monille eräänlainen ortodoksisen kirkkomusiikin oppi-isä; häntä on lainattu ja lainataan edelleen, ei vain puheen ollessa kirkkolaulun ehkä joidenkin mielistä kuivistakin asitiedoista, vaan myös silloin, kun kyse on laulun aatteellisista aspekteista, sen normatiivisen luonteen merkityksestä, tarkoituksesta tai vallitsevien musiikkimuotojen sopivuudesta täyttämään niille kuuluva tehtävä....”